Tässä blogitekstissä avaan näkemyksiäni eläinrehualan kehityksestä. Viimeaikaiset maailmantilanteen muutokset ovat vaikuttaneet elintarvikealan ohella yhtä lailla rehualaan. Tekstissäni luon lyhyen katsauksen siihen, mitä eläinrehualalla tapahtuu.
Maatalouden monet haasteet
Viimeisen vuoden ajan olemme kaikki seuranneet tarkasti uutisia, ja siksi maatalousalan ahdinko tuskin yllättää ketään. Maanviljelijöillä ympäri maailman on merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa jatkaa elinkeinonsa harjoittamista. Ukrainan sodan alettua lannoitteen ja energian hinnat nousivat pilviin ja pahensivat entisestään taloudellisia ongelmia, joiden kanssa viljelijät kamppailivat jo ennen tätä konfliktia Euroopassa.
Koronavuosista ja sodasta seurannut inflaatio on vaikuttanut kaikkiin maatalouden kustannuksiin, kuten kasvinsuojeluaineiden ja maatalouskoneiden hintoihin, sekä yleisesti kaikkiin elinkustannuksiin. Osalla viljelijöistä on suuria hankaluuksia myös lannoitteiden hankinnassa, sillä niitä tai osaavaa työvoimaa ei kerta kaikkiaan ole saatavilla. Kun maanviljelystä saatavat tulot eivät tahdo riittää laskujen maksuun, monet harkitsevat viljelytoiminnan lopettamista tai pienemmän alueen viljelemistä, vaikka se merkitsisikin niukempia tuloja tuleville vuosille.
Maanviljelyn korkeiden kustannusten lisäksi myös ilmastonmuutos pahentaa maatalouden tilannetta entisestään. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuumempina kesinä, lisääntyneinä metsä- ja maastopaloina, tulvina ja myrskytuulina sekä muina sään ääri-ilmiöinä, jotka kaikki vaikuttavat viljelijöiden elämään. Maanviljelyn haasteita lisäävät arvaamattomat sääolosuhteet, lisääntyneet kasvitaudit ja homemyrkkyjen määrän äkillinen kasvu maatalouskasveissa – kaikki ilmastonmuutoksen aiheuttamia ilmiöitä.
Maanviljelyn pitäisi olla kestävää myös ympäristön kannalta. Luonnonmukainen viljely onkin lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mutta kylmä tosiasia on, ettei se riitä tuottamaan riittävästi rehua ja ruokaa maailman alati kasvavan väestön tarpeisiin. On muistettava, että rehu- ja ravintoketjun loppupäässä on lopulta aina kuluttaja, ja yhä useammat näistä kuluttajista ovat lihan ystäviä: Kiinan, Intian ja Afrikan alemmista yhteiskuntaluokista keskiluokkaan nousseita ihmisiä.
Lisäksi maanviljelijät pohtivat tarkoin, tienaisiko arvokkaampien ruokakasvien viljelyllä rehukasvien viljelyä paremmin. Tämä voi vähentää tavallistenkin rehuaineiden saatavuutta.
Vaihtoehtoisia proteiininlähteitä ja vihreää kehitystä
Kaikki yllä kuvatut tekijät vaikuttavat rehuviljelyn kehitykseen ja edelleen rehujen tuotantoketjuun. Viljakasvit, pääasiassa ohra ja maissi, soija sekä nurmi ja heinä (säilörehu) ovat tärkeitä proteiinin- ja energianlähteitä tuotantoeläinten ruokinnassa. On selvää, että näiden kasvien viljelyn muuttuessa yhä vaativammaksi ja kalliimmaksi rehuyhtiöt etsivät vaihtoehtoisia makro- ja mikroravinteiden lähteitä.
Rehualan vaihtoehtoisista proteiininlähteistä ovat tällä hetkellä selkeästi nousussa esimerkiksi hyönteisproteiinit, mikrolevien biomassaproteiinit, merilevä (makrolevät) ja hiivabiomassa. Levistä, hyönteisistä ja hiivasta saadaan myös energianlähteitä, kuten lipidejä, sekä erilaisia mikroravinteita. Onkin odotettavissa, että näiden proteiininlähteiden merkittävä kehitys jatkuu ja että ne tulevaisuudessa täydentävät nykyistä rehukasvien tuotantoa ja rehuainevalikoimaa.
Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2022 leviä koskevan aloitteen ”Towards a strong and sustainable EU algae sector”, jossa kuvataan levien merkitystä elintarvikkeiden, rehun, kosmetiikan, lääkkeiden, lannoitteiden, biopohjaisten pakkausten ja biopolttoaineen tuotannossa Euroopassa. Aloitteella Euroopan komissio pyrkii edistämään merilevän ja mikrolevien viljelyä, kehittämään liiketoimintaympäristöjä ja kaventamaan tieto- ja teknologiakuiluja. Aloite on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa.
Hyönteisten käyttö rehuaineiden tuotannossa on sekin kiinnostava kehityssuunta. Äskettäin uutisoitiin Järvenpäähän avattavasta hyönteispohjaisten ainesosien tuotantolaitoksesta. Uutinen on merkittävä Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Hyönteiset ovat jo mukana EU:n rehuaineluettelossa, ja EU:n rehuainerekisterissä on useita hyönteispohjaisia rehuaineita.
Tarkat säädökset ja vaatimukset
Myös me Medfilesin Ruoka & Rehu ja Kosmetiikka -tiimin asiantuntijat olemme panneet merkille nämä rehualan kehityssuunnat työssämme rekisteröintipalveluiden parissa, ja mekin olemme osa muuttuvaa maailmaa. Lainsäädännön näkökulmasta katsoen uusi rehuaine on rekisteröitävä rehuainerekisteriin, ennen kuin sitä voidaan laillisesti markkinoida EU:ssa. Rehuaineille ei tarvita virallista hyväksyntää ennen niiden saattamista markkinoille EU:ssa, mutta rehun lisäaineille hyväksyntä vaaditaan. USA:ssa puolestaan sekä rehuaineiden että rehun lisäaineiden on läpäistävä Yhdysvaltain rehuvalvontajärjestö AAFCO:n ja/tai Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n suorittama arviointi.
Rehualan toimijoiden on joka tapauksessa aina varmistettava uuden rehuaineen turvallisuus, sillä vastuu eläinrehun turvallisuudesta on lopulta heillä. EU:ssa ja USA:ssa rehualan toimijoiden on myös rekisteröitävä tuotantotilansa kansalliseen rekisteriin ennen markkinoimista näillä alueilla. Lisäksi on noudatettava hyvän rehuntuotannon käytäntöjä ja huolehdittava laadunvalvonnasta. Kaikki mainitut seikat koskevat sekä tuotantoeläinten että lemmikkieläinten ravinnoksi tarkoitettuja uusia rehuaineita ja rehun lisäaineita. On myös muistettava, että rehun myyntipäällysmerkintöjä koskevat omat tarkasti säädellyt määräyksensä.
Toivon, että tämä lyhyt blogiteksti tarjosi pureskeltavaa. Me Medfilesin asiantuntijat jatkamme mielellämme kanssasi keskustelua tekstin herättämistä ajatuksista liittyen rehuaineisiin, rehun lisäaineisiin ja myyntipäällysmerkintöihin. Kun tarvitset näkemyksiä eläinrehuihin tai vaikkapa elintarvikkeisiin tai kosmetiikkaan liittyen, olemme käytettävissäsi.
Tekijä: Mari Eskola, ETT (elintarviketieteiden tohtori), Senior Regulatory Affairs Expert, Food & Feed and Cosmetics, Medfiles
Lähteet:
European Commission, 2022. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Towards a Strong and Sustainable EU Algae Sector. Brussels, 15.11.2022, COM(2022) 592 final. Saatavilla: https://oceans-and-fisheries.ec.europa.eu/system/files/2022-11/COM-2022-592_en.pdf
European Commission, 2022. Commission proposes action to fully harness the potential of algae in Europe for healthier diets, lower CO2 emissions, and addressing water pollution. Lehdistötiedote, 15.11.2022. Saatavilla: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_6899
Finnish insect start-up getting ready to scale up production. Feed navigator.com. 18. tammikuuta 2023. Saatavilla: https://www.feednavigator.com/Article/2023/01/18/Finnish-insect-startup-getting-ready-to-scale-up-production?utm_source=newsletter_daily&utm_medium=email&utm_campaign=19-Jan-2023&cid=DM1052747&bid=25378915
Commission Regulation (EU) No 68/2013 on the Catalogue of feed materials (consolidated). Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A02013R0068-20220724
Feed Materials Register. Saatavilla: https://www.feedmaterialsregister.eu/
